Tutkimuksen tavoitteena oli liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunta-aineiston perusteella verrata nastoitettavien ja ei-nastoitettavien talvirenkaiden turvallisuusvaikutuksia. Tutkimusaineistona oli 958 kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta, jotka olivat tapahtuneet vuosien 1997–2012 marras-maaliskuussa ja joissa oli ollut osallisena henkilö- tai pakettiauto. Aineisto ei sisältänyt itsemurhia, sairauskohtauksia tai nukahtamisia. Tarkastelu keskittyi kuljettajiin, joilla oli lautakunnan arvion mukaan ollut ratkaisevin vaikutus onnettomuuden syntyyn (ns. A-osallinen).

Kuljettajilla oli sitä useammin ei-nastoitettavat talvirenkaat, mitä liukkaammalla kelillä onnettomuus oli tapahtunut (kuva1). Ei-nastoitettavat talvirenkaat olivat nastoitettaviin verrattuna useammin huonokuntoisia (kuva 2).

Lisäksi ei-nastoitettavia talvirenkaita käyttäneet syyllistyivät useammin alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena ajamiseen ja yli 20 km/h ylinopeuksiin. Toisaalta ei-nastoitettavia talvirenkaita käyttäneet olivat suhteellisesti kokeneempia kuljettajia. Tuloksia kokonaisuutena arvioituna vaikutti siltä, etteivät kuvatut kuljettakäyttäytymiseen liittyvät erot selitä kokonaan sitä, miksi ei-nastoitettavat talvirenkaat ovat jäisillä keleillä yleisempiä A-osallisten autossa. Voidaan siis arvioida, että jäisillä keleillä ei-nastoitettavilla renkailla kuolemaanjohtavien liikenneonnettomuuksien riski on suurempi kuin nastoitettavilla renkailla.

Onnettomuusmääriä rengastyyppien yleisyyteen vertaamalla arvioitiin, että pelkästään ei-nastoitettavia renkaita käyttämällä kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien lukumäärä vuodessa olisi lisääntynyt keskimäärin yhdeksällä. Vaikutus ei ole kuitenkaan tilastollisesti merkitsevä. Kokonaisuutena arvioitiin, että jäisillä keleillä ei-nastoitettavilla renkailla kuolemaan johtavien liikenneonnettomuuksien riski on suurempi kuin nastoitettavilla renkailla. Riskierojen tarkka arvio on kuitenkin vaikeata yksityiskohtaisten altistustietojen puuttuessa.