Tutkimus sääolosuhteiden vaikutuksesta liukkaudentorjunta-aineiden käyttöön Helsinki-Vantaan lentoasemalla valmistui

By in
196

Vaikka vaatimuket kiitoteiden liukkaudentorjunnalle ovat korkeammat kuin maanteiden, myös kiitoteillä pyritään välttämään tarpeetonta liukkaudentorjunta-aineiden käyttöä. Liukkaudentorjunta-aineiden optimoinnin onnistumista on kuitenkin vaikea seurata, sillä aineiden kulutukseen vaikuttaa paitsi optimoinnin onnistuminen, myös talven sääolosuhteet. Tämän Innomikko Oy:n selvityksen tavoitteena olikin kehittää säämalli, jonka avulla voidaan mahdollisimman pitkälle eliminoida eri talvien erilaisten sääolosuhteiden vaikutus liukkaudentorjunta-ainemääriiin ja siten arvioida miten hyvin liukkaudentorjunta-aineiden optimoinnissa on onnistuttu eri talvikausina. Projektissa mallia testattiin Helsinki-Vantaan lentoaseman osalta.

Kiitoteiden liukkaudentorjunta
Kuva 1. Vaatimukset kiitoteiden liukkaudentorjunnalle ovat korkeammat kuin maanteiden liukkaudentorjunnalle. Silti lentoliikenteessäkin yritetään kaikin voimin välttää tarpeetonta liukkaudentorjuntaa haitallisten ympäristövaikutusten vuoksi.

Projektissa luotu säämalli perustuu pääosin Helsinki-Vantaan liukkaudentorjunta-aineiden käyttöpäiväkirjaan sekä Keimolan tiesääaseman säätietoihin. Helsinki-Vantaan lentoaseman omia säätilastoja ei voitu käyttää hyväksi, koska tiesääjärjestelmän uusimisen myötä niiden pohjalta ei saatu riittävän kattavaa (pitkää) aikasarjaa. Tarkastelun kohteena olivat talvikaudet 2005-2013.

Erilaisten kokeilujen jälkeen päädyttiin malliin, jossa laskettiin ensin ajanjakson 2005-2013 liukkaudentorjunta-aineiden keskimääräinen kulutus (kg/ 15 min) suhteessa pintalämpötilaan, sateisiin, lumenajautumistilanteisiin ja kuuraehtoon (kastepiste pintalämpöä korkeammalla ja pintalämpö pakkasella). Käytännössä siis laadittiin taulukon 1 mukainen matriisi, jonka jokainen ruutu kertoi, kuinka paljon liukkadentorjunta-aineita kului (kg/ 15 min) kussakin olosuhdeyhdistelmässä.

Taulukko 1. Selvityksessä laadittu matriisi, joka kertoi liukkaudentorjunta-aineiden keskimääräisen kulutuksen eri olosuhdeyhdistelmissä. Keimolan pintalämpö = kiitotien pintalämpö – 0,85 C.

Finavia

Tämän jälkeen laskettiin, kuinka paljon kutakin taulukon 1 olosuhdeyhdistelmää esiintyi ajallisesti kullakin talvikaudella. Tämän perusteella saatiin ennuste sille, kuinka paljon liukkaudentorjunta-aineita olisi pitänyt sääolosuhteiden perusteella eri talvikausina kulua. Kun ennustetta verrattiin toteutuneisiin liukkaudentorjunta-aineiden kulutusmääriin, saatiin kuvan 1 mukainen tulos. Kuvasta voidaan nähdä, että talvikaudella 2005-2006 liukkaudentorjunta-aineita käytettiin 42% enemmän, kuin sääolosuhteiden perusteella olisi voitu olettaa. Vastaavasti vertailun viimeisenä talvikautena 2012-2013 aineita on kulunut 26% vähemmän, kuin mitä sääolosuhteiden perusteella olisi pitänyt.

Tulosten mukaan Helsinki-Vantaan lentoasemalla on onnistuttu varsin hyvin optimoimaan ja vähentämään liukkaudentorjunta-aineiden käyttöä, joskin kehitys aivan viimeisinä vuosina ei ole ollut enää yhtä nopeaa kuin talvikausina 2005-2010.

Liukkaudentorjunta-aineiden käyttö
Kuva 1. Liukkaudentorjunta-aineiden kokonaiskäyttö talvikausittain Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Toteuman ja ennusteen erotus suhteessa ennusteeseen. Ennuste on sääolosuhteiden mukainen keskimääräinen käyttö aikavälillä 2005-2013.
54321
(0 votes. Average 0 of 5)