Rengastyypin vaikutus lumipolanteen liukkauteen ja kulumiseen

By in
196

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten erilaiset talvirengastyyppien (nasta- tai kitkarengas) liikenneosuudet vaikuttavat lumi- ja jääpolanteen kitkaan ja kulumiseen.

Nasta- ja kitkarenkain varustetut henkilöautot kiersivät testirataa suunnitellun ajo-ohjelman mukaisesti. Päätestisuora oli jaettu kuuteen kaistaan: (1) nastarengasliikennettä 100 %, (2) nastarengasliikennettä 75 %, kitkarengasliikennettä 25 %, (3) nasta- ja kitkarengasliikennettä 50 %, (4) nastarengasliikennettä 25 %, kitkarengasliikennettä 75 %, (5) kitkarengasliikennettä 100 %, (6) referenssikaista. Jokainen kaista ylitettiin testin kuluessa 642 kertaa. Kaistat oli jaettu lumi- ja jääpolanneosuuksiin, jotka sisälsivät tasaisen nopeuden sekä jarrutus- ja kiihdytysosuudet (kuva 1). Testin aikana ilman lämpötila oli noin 0 °C.

Kuva 1. Testiradan layout. Vasemmalla olevat prosenttiosuudet kertovat kaistan nastarengasliikenteen osuuden (muu liikenne kitkarengasliikennettä). Merkintä “Ref” tarkoittaa referenssikaistaa. Kaistat oli jaettu lumi- ja jääpolanneosuuksiin ja nämä edelleen tasaisen nopeuden sekä jarrutus- ja kiihdytysosuuksiin.

Kuvissa 2 ja 3 on esitetty kaikelta kuudelta eri mittauspaikalta mitatun kitkan keskiarvon kehittyminen kokeen edetessä. Kuvan 2 tulokset ovat nastarenkaallisella mittausautolla tehtyjä jarrutuskitkamittauksia ja kuvan 3 tulokset vastaavasti kitkarenkaallisella mittausautolla tehtyjä mittauksia.

Kummatkin kokonaistulokset osoittivat, että pito oli varsin samansuuruista kaistoilla, joilla oli nastarengasliikennettä 100 %, 75 % ja 50 %. Pito oli kuitenkin selvästi vähäisempi kaistoilla, joilla nastarengasliikennettä oli 25 % ja 0 %. Testiolosuhteissa 50 %:n nastarengasosuus vaikuttaisi siis riittävältä tyydyttävään kitkatasoon, koska se ei vähentäisi kitkaa merkittävästi verrattuna suurempiin nastarengasosuuksiin. Testin loppuvaiheessa nähty kitkaero kaistojen 50% ja 0% välillä vastaa suunnilleen talvihoitoluokituksen pudottamista kahdella luokalla (kitkan osalta).

Kuva 2. Nastarenkain mitatun jarrutuskitkan kehittyminen suhteessa ylitysmäärään eri kaistoilla. Kitkat ovat keskiarvoja testisuoran kuudelta eri osuudelta.
Kuva 3. Kitkarenkain mitatun jarrutuskitkan kehittyminen suhteessa ylitysmäärään eri kaistoilla. Kitkat ovat keskiarvoja testisuoran kuudelta eri osuudelta.

Uransyvyysmittaukset osoittivat, että lumi- ja jääpolanne kuluivat nopeimmin kaistoilla, joilla oli suurempi nastarengasosuus. Lumipolanteen epätasaisen kulumisen ja uransyvyysmenetelmän epätarkkuuden vuoksi uransyvyyden tarkkoja kasvunopeuksia ja -eroja ei voitu kuitenkaan arvioida.

Koko raportin voit lukea täältä.

54321
(0 votes. Average 0 of 5)