Liikkuvan kelinseurantajärjestelmän kokeilu

By in
182

FCD-kelipilotin tavoitteena on ollut testata ajoneuvojen ABS- ja ajovakaudenhallintajärjestelmien hyödyntämistä liukkaudentunnistuksessa. Edelleen projektin tavoitteena on ollut testata menetelmälle soveltuvaa käyttöliittymää sekä kerätä loppukäyttäjien kokemuksia tällaisesta palvelusta. Lopullisena tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa järjestelmän kilpailutus, mikäli järjestelmä osoittautuu toimivaksi.

Ensimmäisenä tutkimustalvena 2012–2013 projektissa kyettiin rakentamaan lähinnä pääkaupunkiseudun ympäristössä operoiva noin 150 ajoneuvon joukko (fleet), joihin saatiin asennettua FCD-ajoneuvolaitteet. Täysin itsenäisesti toimivat laitteet lukivat ajoneuvon CAN-väylää. Lisäksi laitteissa itsessään oli gps-paikannin, kello ja datan lähetysominaisuudet. Laitteet kykenivät siis lähettämään aikaan ja paikkaan sidottua tietoa ABS- ja ESC-järjestelmien aktivoitumisesta. Myös talven 2012–2013 aikana valmistui ensimmäinen versio projektin käyttöliittymästä. Karttapohjalla toimiva käyttöliittymä esitti reaaliaikaisesti sen, missä ja milloin ajoneuvojen ABSja ESC-järjestelmät olivat aktivoituneet. Käyttöliittymässä kyettiin tarkastelemaan niin suurempia havaintojoukkoja, kuin yksittäisiä havaintoja (kuva 1).

FCD-liittymä
Kuva 1. FCD-kelipilotin käyttöliittymä. Vasemmassa laidassa valikko, josta saattoi valita mm. tarkastelun aikaikkunan, kunnossapitoluokFinnishan ja ajoneuvotyypin.

Kun järjestelmä oli kevättalvella 2013 saatu käyntiin, valittiin joukko potentiaalisia loppukäyttäjiä järjestelmän koekäyttäjiksi. Yhteensä 10 koekäyttäjää koostuivat pääosin liikenne- ja kelikeskusten päivystäjistä. Kun koekäyttäjät haastateltiin kokeilujakson jälkeen, joka toinen koekäyttäjä piti erittäin todennäköisenä sitä, että olisivat jatkaneet palvelun käyttämistä, jos se olisi koekäyttöjakson jälkeen ollut mahdollista. Palautetta voi pitää varsin myönteisenä, kun muistetaan, ettei järjestelmä ollut koekäytön aikana vielä täysin valmis.

Järjestelmän liukkaudentunnistuksen tarkkuutta on pyritty selvittämään erillisin kitkamittauksin kevättalven 2013 sekä talvikausien 2013-2014 ja 2014-2015 aikana. Näiden mittausten perusteella pystyttiin osoittamaan, että ABS-järjestelmien aktivoituminen korreloi erittäin hyvin liukkauden kanssa. ABS-havaintojen ongelma oli kuitenkin siinä, että niitä syntyi lähinnä pienissä nopeuksissa risteyksissä ja liittymissä, eli toisin sanoen tilanteissa, joissa ajoneuvoa yleensä jarrutetaan. ABS-havaintojen perusteella ei kuitenkaan juuri saatu tietoa pidempien linjaosuuksien liukkaudesta. ESC-havaintojen etuna oli, että ESC-havaintoja saatiin laajemmilta alueilta, mutta valitettavasti lähinnä kiihdytystilanteissa. Koska sekä ABS:ää että ESC:tä hyödyntämällä ei saatu riittävästi tietoa tasanopeudella ajettavien linjaosuuksien liukkaudesta, järjestelmää ei pidetty kyllin toimivana, jotta sitä kannattaisi kilpailuttaa.

Vaikka mittausmenetelmän laatu ei osoittautunut riittäväksi, projektissa pystyttiin laajaalaisesti testaamaan ja hahmottamaan nykyaikaisen liikkuvan kelinseurantajärjestelmän toimivuutta ja vaikuttavuutta tiedon tuottamisen, keräämisen ja jakamisen kautta aina loppukäyttöön asti. Projektin tuloksena Liikennevirasto sai tarvittavat määritykset mahdolliseen palvelutuotannon hankintaan. Keskeisintä projektissa oli, että kyettiin luomaan toimiva mittausprosessi sekä käyttöliittymä havaintojen tarkasteluun.

Koko raportin voit lukea täältä.

54321
(0 votes. Average 0 of 5)