Jääpitohyväksynnän yhteiskuntataloudelliset vaikutukset

By in
232

Suomessa on käytettävä henkilö- ja pakettiautoissa nastoitettuja tai nastattomia talvirenkaita eli kitkarenkaita joulukuun alusta helmikuun loppuun. Renkaiden pitokyvylle talvisissa olosuhteissa ei kuitenkaan ole asetettu mitään vaatimuksia. Talvirengastesteissä on kuitenkin havaittu, että jääkeleillä Keski-Euroopan olosuhteisiin suunniteltujen talvirenkaiden pitokyky on huomattavasti pienempi kuin pohjoismaisiin oloihin suunniteltujen kitkarenkaiden pitokyky. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kannattaisiko Suomessa asettaa kitkarenkaille jääpitohyväksyntävaatimus.

Tutkimuksessa tarkasteltiin neljää skenaarioita: A) nykytilannetta, jossa henkilöautojen ja pakettiautojen erityyppisten talvirenkaiden osuudet pysyvät ennallaan; B) tilannetta, jossa erityyppisten talvirenkaiden osuudet pysyvät ennallaan, mutta (pakottava) jääpitohyväksyntä on käytössä; C) tilannetta, jossa kitkarenkaiden osuus kasvaa ja D) tilannetta, jossa kitkarenkaiden osuus kasvaa, mutta (pakottava) jääpitohyväksyntä on käytössä (taulukko 1).

Taulukko 1. Tutkimuksen skenaariot. Jph = jääpitohyväksyntä. *=Mahdollinen valtakunnallinen talvirengastyyppijakauma, jos Helsinki pääsee 75 % kitkarengasosuustavoitteeseensa suunnitelmiensa mukaisesti vuonna 2030.

Jääpitohyväksyntä

Tutkimuksessa pääteltiin eri talvirengastyyppien onnettomuusriski eri keleillä kirjallisuuslähteiden ja laskemien perusteella. Koska kyllin yksityiskohtainen tutkimustieto on suhteellisen vähäistä, jouduttiin riskejä osin arvioimaan (taulukko 2).

Taulukko 2. Eri talvirengastyyppien suhteellinen onnettomuusriski eri keleillä. Laskelma perustuu lähtöoletukseen, että nastarenkaiden riski on 1.

Jääpitohyväksyntä

Onnettomuuskustannusten osalta päädyttiin laskelmaan, että jääpitohyväksyntä toisi nykytilanteessa 0,9 miljoonan euron vuosittaiset säästöt. Mikäli kitkarengasosuus kasvaisi skenaarion C mukaisesti, jääpitohyväksyntä toisi 2,7 miljoonan euron (26,2-23,5 = 2,7) vuosittaiset säästöt (taulukko 3).

Taulukko 3. Onnettomuuksien lukumäärä sekä kustannukset suhteessa lähtötilanteeseen, eli skenaarioon A.

Jääpitohyväksyntä

Tutkimuksessa arvioitiin, että mikäli jääpitohyväksyntä päätettäisiin voimaansaattaa, syntyisi kehittämis-, säätämis-, ja testauskustannuksia noin puoli miljoonaa euroa ennen hyväksynnän voimaantuloa. Etenkin onnettomuuskustannussäästöjen ansiosta nämä kustannukset olisi säästetty ensimmäinen vuoden aikana, mikäli hyväksyntä tapahtuisi nykytilanteessa (skenaario B). Aloituskustannukset olisi katettu muutamassa kuukaudessa, mikäli hyväksyntä syntyisi tilanteessa, jossa kitkarenkaiden osuus olisi suurempi (skenaario D). Näitä kustannuksia on hahmoteltu taulukossa 4.

Taulukko 4. Kustannukset ennen jääpitohyväksynnän voimaantuloa sekä vuotuiset kustannukset hyväksynnän voimaantultua.

Jääpitohyväksyntä

Jääpitohyväksynnällä ei ole suoria vaikutuksia maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin, näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin ja luonnon monimuotoisuuteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, ihmisten terveyteen, yhdyskunta-rakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön eikä luonnonvarojen hyödyntämiseen. Onnettomuuksien vähenemisen myötä pienenevät kuitenkin liikenteen kielteiset vaikutukset ympäristöön ja ihmisiin. Jääpitohyväksyntä lisää testaustoimintaa ja edistää Lapin kehittymistä. Jääpitohyväksynnän leviäminen Ruotsiin ja Norjaan parantaisi Pohjoismaiden liikenneturvallisuutta, helpottaisi rajamuodollisuuksia ja toisi hyväksyttyjen kitkarenkaiden valmistajille laajemmat markkinat.

Koko raportin voit lukea täältä.

54321
(0 votes. Average 0 of 5)